annikasaarikko

Lapset saavat näkyä, kuulua ja olla olemassa

Ajattelin, että en sano mitään tästä Hanna Sumarin pahasta mielestä, jonka hän blogissaan ilmaisee suomalaisia perheitä kohtaan.

Hannalle ensiksi tiedoksi, että olen käynyt lapseni kanssa ravintolassa. Vain siten siellä oppii käyttäytymään. Sitä pitää ja saa harjoitella. Ravintolaruokailu on perheen erityinen juhlahetki, vaikkapa lomalla. Aina kaikki ei ole mennyt täydellisesti. Lapsi on vinkunut pöydästä pois, maito on kaatunut ja sen semmoista. Lapseni on myös itkenyt ravintolassa ja muistaakseni myös heittänyt ruokaa lattialle. Se oli noloa. Toruimme lasta. Joku taisi katsoa meitä. Mutta koska poikani silloinkin valloittavasti hymyili tarjoiljalle ja sanoi ”kiitos”, saimme kai synninpäästön.

Olen väsynyt siihen, että Suomessa suosituksi päätyy puhe, jossa ilmiöt kärjistetään, maalataan niiden ympärille mustan ja valkoisen kehä ja täräytetään tarpeeksi terävästi, että ”nyt kuulkaa te ette kyllä osaa teidän lapsianne kasvattaa”.

Sumari sanoo, että lapsi saa itkeä ja raivarit on normaaleja. Mutta ravintolassa niitä ei saisi kuulua. Häh? Entä jos vaan kuuluu?

Missä ihmeessä on perheiden kannustaminen, vanhemmuuden taitojen tuki, yhteinen arvostus kotien erilaista elämää kohtaan? Missä on ymmärrys siitä, että lapset ovat erilaisia, erityisiä? Missä on ymmärrys siitä, että aikuinen voi vanhempana myös aika ajoin epäonnistua – eikä se vähennä arvoa siltä, että vanhemmuus totisesti on rooleistamme tärkein.

Lapset kuuluvat julkisiin tiloihin, ihmisten keskelle. Lapset saavat näkyä, kuulua ja olla olemassa. Vanhempien pitää saada kokea, että vaikka meidän perhe ja penska ei oo täydellinen, mekin kelvataan, saadaan tulla ja olla yhdessä muiden kanssa.

Ja kyllä, se vaatii niiltäkin aikuisilta, jotka eivät ole lapsen kanssa liikenteessä, vähän enemmän sietokykyä ja toleranssia.

Voisiko Hanna Sumari kertoa blogissaan joskus myös niistä lapsista, jotka ovat käyttäytyneet kivasti tai vanhempien onnistuneista kasvatuskokemuksista? Voisiko olla niin, että kotikaupunkini perheiden ravintolapäivän ”maanpäällisen helvetin” ja ”pään viiltävän kivun” Hanna Sumarille toteuttaneet perheet ovatkin ihan kivoja ja hyviä ihmisiä ja sitten illalla ravintolareissun jälkeen kotona keskustelleet lasten kanssa siitä, mikä meni päivässä pieleen ja missä lapset myös onnistuivat.

Jos vaikka ensi kerralla menisi paremmin.

 

Hanna Sumarin blogiteksti:
http://blogit.apu.fi/hannasumari/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Hyvän blogin oli Sumari raapustanut. Ei voi olla liikaa vaadittu että vanhemmat keskittyisivät lapsiinsa enemmän kuin älypuhelimiin, viiniin tai toisiinsa. Ymmärrän myös kiukun, joka syntyi kun äiti alkoi tyttäreltään kyselemääm mitä itse saisi syödä. Fb-mammat ovat kieltämättä uskomattoman surkeita kasvattajia noin keskimäärin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Hannalle ensiksi tiedoksi, että olen käynyt lapseni kanssa ravintolassa. Vain siten siellä oppii käyttäytymään. Sitä pitää ja saa harjoitella."

Kyllä, mutta sitä varten on lapsiperheille suunnattuja ravintoloita, ennen kuin vie pienet lapset varsinaisiin ruokaravintoloihin. Esimerkiksi:

Lapset viihtyvät näissä ravintoloissa ja kahviloissa: Esittelyssä 7 Helsingissä sijaitsevaa paikkaa – sekä HopLopin pop-up-rafla, joka avataan pian

http://www.hs.fi/nyt/art-2000005053107.html

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Ehkäpä Sumarin blogissa oli kyse juuri siitä etteivät lapset päätä vanhempiensa puolesta asioita.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Juu. Meilläpäin lapset päättää esimerkiksi syömisestä tai siivouksesta neuvotellen vaihtoehdoista nyt vai heti :) No, joskus saa osallistua päätöksentekoon tulevasta ruokalistasta ennen kauppareissua. Ja silloin tehdään toiveruokaa, jos lapsi osallistuu tekemiseen, eli oppii kokkaamaan.

Sen sijaan osallistuminen esimerkiksi koulun juhliin tai uskonnollisiin tilaisuuksiin on puhtaasti lapsen oma valinta, johon en tohdi antaa edes suosituksia.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Hollitupamainen käytöskään ei ole ollut sallittua meidän perheessä. Jos vaaveli alkaa itkeä niin jonmpikumpi vanhemmista vie vauvan ulos. Kerran roudasin vauvani kirkosta ulos kun ei osannut muuta kuin itkeä. Samoin toimimme vanhempien lasten kanssa, jos riehuivat niin syrjään lähti toinen vanhempi rauhoittelemaan tenavaikäistä.

Edes ulkomailla, Etelä-Euroopan maissa ei katsota hyväksi lasten riekkumista jos häiritsee muita asiakkaita..

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Jäähyttäminen on itselleni ollut aina paras tapa. Saa samalla imeä hermosavut ettei ala ihan kiristämään ja sellainen neljän minuutin syvä hiljaisuus savun seassa jossain ravintolan kulmalla saa yleensä lapseen hieman ryhtiä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Niin, silloin kun lapset olivat liian pieniä ravintolaan saatiin joskus mummolaan siksi aikaa että lähdettiin kahdestaan ulos syömään ja rentoutumaan, enkä todellakaan olisi halunnut viereiseen pöytään kenenkään ruokaa lattialle heitteleviä kiljuvia muksuja.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama
Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

No ei ole, usein ainakaan lähellä, ja jos ei olisi ollut saatavissa lapsenvahtiakaan oltaisiin pysytty kotona.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

En tiedä pitäisikö aina ymmärtää avuttomia vanhempia? Olen kerran ollut lähisukulaiseni häissä missä en kirkossa kuullut sanaakaan mitä pappi puhui, mutta onneksi näin sentään vihittävän parin tyytyväiset kasvot:)

Vauvan itku kaikui kirkossa niin kovaa, että tuskin edes etupenkissä istuvat isovanhemmat mitään papin puheesta kuulivat. Jälkikäteen kuulin, että vauvaa pitänyt nuori äiti ei osannut päättää mitä pitäisi tehdä, joten jäi paikoilleen.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Hieno blogi toisen blogin (tahallisesta?) väärinymmärtämisestä ja jonka johtopäätös ei ainakaan kansanedustajalle sovi ja kertonee Annika Saarikosta jotain. Epäkohtien ja ongelmien esiinnostaminen ei ole ikävää, pessimismiä tai muuta vastaavaa vaan pikemminkin bumtsibum hyysäysasenne a'la "perheiden kannustaminen, vanhemmuuden taitojen tuki, yhteinen arvostus kotien erilaista elämää kohtaan" on ohikatselua, maton alle lakaisua joka tuossa asemassa olevan ihmisen suusta on masentavaa.

Eli kyllä Hanna Sumarin kuvaama vanhempi kertoo nykyihmisistä jotka eivät lapsiaan osaa kasvattaa. Kuinka suuri prosentti perheistä on moisia on sitten toinen asia ja siihen kysymykseen voi koittaa soveltaa positiivista fibaa, toivottavasti harva.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Lähinnä blogi kaiketi kertoo siitä nykyään yleisesti vallalla olevasta vanhempien asenteesta että lapset saavat käyttäytyä häiritsevästi missä vaan, lapsia kun ovat, ja muilta edellytetään sen varauksetonta hyväksymistä:

"Lapset kuuluvat julkisiin tiloihin, ihmisten keskelle. Lapset saavat näkyä, kuulua ja olla olemassa. Vanhempien pitää saada kokea, että vaikka meidän perhe ja penska ei oo täydellinen, mekin kelvataan, saadaan tulla ja olla yhdessä muiden kanssa.

Ja kyllä, se vaatii niiltäkin aikuisilta, jotka eivät ole lapsen kanssa liikenteessä, vähän enemmän sietokykyä ja toleranssia."

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tähän lisäisin tämän klassisen kasvatusmokan nykyään, jossa pienikin lapsi on "kaveri" jolloin lapsi / vanhempi suhde muodostuu ongelmaiseksi. Nelivuotiaan kanssa nyt ei paljoa tule vielä 'neuvotella' kyllä sitä sitten ehtii kun lapsi on ainakin murkkuiässä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Blogisti on väärässä .

Kotioloissa voi harjoitella lapsen kanssa ravintolassa käyttäytymistä. Lapsi nimittäin osaa käyttäytyä ravintolassa heti kun hän osaa käyttäytyä kotona ruokapöydässä.

Ongelman ydin ovatkin ne lasten vanhemmat, jotka eivät itse osaa käyttäytyä kotona ruokapöydässä eivätkä liioin ravintolassa. Ja jotka pelkäävät omia lapsiaan.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Hyvin käyttäytymisestä ei tarvitse erikseen sanoa, koska hyvä käytös on kuin ilma, sen huomaa vasta jos se puuttuu. Sata lapsiperhettä syömässä ravintolassa, vaaditaan vain yksi huonosti käyttäytyvä lapsi tai pikemminkin hänen vanhempansa jotka eivät halua puuttua asiaan, niin kaikkien nautinto on pilalla. Sitten sellaisesta ei saisi sanoa yhtään mitään? En ymmärrä ollenkaan.

Eron suomalaisiin lapsiin huomaa vaikka venäläis-, ranskalais- tai italialaislapsissa. Siellä ollaan pienestä pitäen ravintolassa vanhempien mukana mutta lapset opetetaan tavoille eikä esitetä tekosyytä, että meidän kultamussu saa olla ihan oma itsensä ja me tehdään nää jutut lapsen ehdoilla.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kyllä vain sen eron huomaa helposti. Samoin ainakin meidän ruotsinkielisten ystävien lapsista huomaa kasvatuseron suomenkielisiin ihan selvästi. Kohteliaita pikkuisia jo pienestä pitäen, eikä vanhempien tarvitse kuin katsoa määrätyllä ilmeellä, niin ravintolassa pysytään nätisti paikoillaan.

Vauvat tietysti itkevät kun itkettää, eivätkä tiedä kulttuurisista tavoista mitään. Meidän perheessä ei vauvoja edes uskallettu viedä ravintolaan juuri siksi - eikä se ollut yhtään hankalaa pysyä se vaikein vaihe kotona:)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kummastakohan nykyään on kyse, vanhemmat eivät pysy kotona ja haluavat ravintolaan selittäen että pienten lasten täytyy opetella ravintolakäyttäytymistä, vaiko vain jälkimmäisestä. Edellä onkin jo mainittu että ruokapöydässä käyttäytymisen oppii kotona - jos opetetaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Suomalaiset eivät kuulu julkisille paikoille, jos eivät osaa käyttäytyä. Ei lapset eikä heidän vanhempansa.

Käyttäjän TinoVlkki kuva
Tino Välkki

Lapset saavat näkyä ja kuulua omassa kotona. Yleisellä paikalla ne on pidettävä aisoissa, tai pois yleiseltä paikalta.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Suurin osa ei halua kahta lasta enempää ja osa ei halua lainkaan lapsia.
Tätäkin vaihtoehtoa pitäisi tukea laissa.

Annika Saarikko, samoin kuten kansanedustajista 99,5 %, ei ole kertonut kantaa steriloimislain muutoksen tarpeeseen.

Suomessa oikeutta sterilointiin pitäisi laajentaa.
Hormonaaliset ehkäisymenetelmät aiheuttavat terveydellisiä sivuvaikutuksia ja hormonipäästöjä vesistöihin.
Helpompi steriloimisen saaminen kotimaisessa terveydenhoidossa vähentäisi ei-toivottuja raskauksia, abortteja ja huostaanottoja.

Suomen nykylain 30 vuotta tai kolme lasta on holhoavaa vanhanaikaista lainsäädäntöä.
Muissa Pohjoismaissa ikäraja on 25 vuotta.

Nyt on käynnissä kansalaisaloite "Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta"
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2401
Aloitteen tavoitteena on 25 vuotta tai kaksi lasta steriloinnin perusteeksi.

Siitä ei ole kerrottu isoimmissa tiedotusvälineissä.

Joten jos kannatatte pohjoismaista oikeutta sterilointiin, kannattakaa ja jakakaa kansalaisaloitetta

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ravintolaruokailu on tyypillisesti sosiaalinen tilanne. Paitsi minulle viime lomareissulla!

Ymmärsin, mistä kaikista "eduista" nautin ruokaillessani yksin:

Kuvasin kännykkääni kaikki annokset vaikuttamatta juntilta seurueeni silmissä. Sulloin suuhuni ylisuuria haarukallisia sekä puolikkaita leipäviipaleita. Siemaisin ruokajuomaa "etuajassa", mistä seurasi epämääräisten kokkareiden kelluskelua vesilasissani. Niistin nenäni lautasliinaan. Saatoin syödä joko hotkimalla tai viivytellen, eikä minun tarvinnut tarkkailla seuralaisteni tahtia.

On toki myös tiettyjä rahvaanomaisuuksia, joihin en katso voivani sortua edes yksin:

Perunoiden tilsiminen haarukalla mössöksi. Kastikkeenjämien luuttuaminen leipäpalaan, mihin isälläni oli aikoinaan painava kanta; astiat tiskataan vasta keittiössä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tuomo "Perunoiden tilsiminen haarukalla mössöksi. Kastikkeenjämien luuttuaminen leipäpalaan, mihin isälläni oli aikoinaan painava kanta; astiat tiskataan vasta keittiössä."

...Siis et ole Tuomo ainakaan säästäväinen ja tarkka sota-ajan lapsi? Noinhan me teemme aina ja yritämme opettaa niitä hyviä tapoja eteenkin päin omille lapsillemme... "Säästä sähköä tuotannolle" ym. hyviä oppeja:)

Käyttäjän PiaLemmetty kuva
Pia Lemmetty

Mä ymmärsin Sumarin kirjoituksen ilmeisesti aika eri tavalla kuin moni muu. Mielestäni Sumari ei arvostellut lapsia eikä kieltänyt lasten tuomista ravintolaan - ja myös ymmärsi sen, että lasta välillä saattaa harmittaa. Mielestäni hän ihan aiheesta kyseenalaisti sen, että vanhemmat eivät uskalla olla riittävän jämptejä lapsia kohtaan ja antavat lasten päättää puolestaan. Mielestäni lasten paikka ravintolassa on joko ruokapöydässä tai leikkipaikassa, mutta ei juoksentelemassa ympäriinsä. Itselläni on kolme kohtuullisen villiä ipanaa, ja välillä se vaatii vähän luovuutta ja tiukkoja sanoja, että he pysyvät "lestissä" ravintolavierailun ajan. Mielestäni ei ole kohtuutonta, että lapsen pitää maistaa erilaisia ruokia ja osata istua paikallaan ruoan odottamisen ja ruokailuun kuluvan ajan. Ja kyllä, minunkin "kakarat" ovat joskus saaneet eeppisen raivarin tai kiukutelleet ravintolassa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Luulen meidän kyllä lähes kaikkien ymmärtäneen, mistä tässä on kysymys, mutta välillä jutut vähän vain rönsyilee sivupoluille.

Toimituksen poiminnat