annikasaarikko

Perhepolitiikka

Perinteiset arvot perhepolitiikkaan

Perhevapaiden uudistaminen on puhuttanut viime aikoina, aivan aiheesta. Niin työllisyyttä kuin syntyvyyttäkin on tarpeen saada kasvatettua maassamme. Ikäluokat pienenevät, väestö ikääntyy ja tätä vauhtia olemme ongelmissa tulevaisuudessa. Kuitenkaan tämän ratkaisuksi esitetyt keinot eivät ole vakuuttaneet.

Poukkoileva lapsipolitiikka on vahingollista

Pue päälle, mene vessaan, odota hetki” – joskus nämä ovat ainoat sanat, jotka varhaiskasvatuksessa työskentelevä aikuinen ehtii päivän aikana sanoa lapselle. Tämä tekee minut surulliseksi, mutta myös vihaiseksi. Laadukas varhaiskasvatus on muuttunut lasten säilömiseksi, arki on jatkuvaa selviytymistä. Maan hallituksen toimesta mahdollisuudet laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen on kavennettu samaan aikaan kun toiminnan pedagogisia vaatimuksia ja henkilöstön osaamisen vaatimuksia on lisätty.

Vauvakato vaivaa

Suomessa syntyy vähemmän lapsia kuin suomalaisia kuolee. Suuret ikäluokat vanhenevat ja eläköityvät eikä uusia yhteiskunnan tukipilareita synny. Vauvakato on ongelma, joka päättäjien tulisi ottaa vakavasti. Hyvinvointivaltiomme ei tule voimaan tulevaisuudessa hyvin, mikäli emme lisäänny. Lapsi, kaksi, mielellään kolme, tulevaisuutta varten. Sitä varten, että Suomessa on suomalaisia myös 200 vuoden kuluttua.

 

Perhevapaauudistus kaatui - lähestyvät eduskuntavaalit yhtenä syynä

Sipilän hallituksen perhevapaauudistus kaatui. En ole tästä järin yllättynyt, sillä suomalaiseen politiikkaan on ilmestynyt mielenkiintoinen kuvio vuoden 2011 vaalien jälkeen: viimeistään vaalikauden viimeisen vuoden aikana hallitusyhteistyö tähtää enemmän avonaisiksi jätettyjen hallitusohjelman kirjausten purkuun tai maton alle lakaisuun. Syy on selkeä: ei ole järkevää tehdä isoja poliittisia uudistuksia vaalikauden lopussa, koska vaalijärjestelmän muutoksen seurauksena hallituspuolue voi joutua seuraavissa (jo kulman takana olevissa) vaaleissa oppositioon.

Saako syntyvyydestä puhua?

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aiheutti ”somemyrskyn” käyttämällä termiä synnytystalkoot. Termi toki oli retorisesti varsin huono sanavalinta, mutta joudun ensimmäistä kertaa olemaan Rinteen kanssa jostain samaa mieltä. Suomessa syntyvyys on hälyttävän alhaista.

Synnytystalkoot, vai perhepolitiikan muutos?

Media on kohissut SDP puheenjohtajan Antti Rinteen synnytystalkoista. Totta on, että Suomessa syntyvyys on alimmillaan sitten 1800-luvun nälkävuosien. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä juuri lapsissa on meidänkin kansakuntamme tulevaisuus.

Ryhdymmekö sitten ”isänmaan puolesta” makuuhuonehommiin? Tärkeä on ensin kysyä, miksi syntyvyys on noin alhainen?

Synnytystalkoista

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen ehdotus ”synnytystalkoista” on saanut aikaan pienen myrskyn. Sanavalinta oli huono ja seuraukset nähdään. Vaarana on kuitenkin se, että hyvä asia jää huomaamatta. Menee lapsi pesuveden mukana.

 

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku, sanoi presidentti Paasikivi. Vinoutunut väestökehityksemme on satavuotiaan isänmaamme kannalta kaikkein olennaisimpia kysymyksiä. Seuraava sukupolvi maksaa aina edellisen eläkkeet. Kuka sinun eläkkeesi maksaa?

 

Antti Rinne ei saa minua synnyttämään

Helsingin Sanomat uutisoi tänään 23.8., että SDP kehottaa suomalaisia tekemään lisää lapsia. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne puhui ”synnytystalkoista” eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Kouvolassa.

Tarkoitus on varmasti hyvä. Syntyvyys on heikentynyt jo kuutena vuotena peräkkäin, ja suomalainen perhepolitiikka kaipaa kipeästi uudistamista. Työväenpuolueen retoriikka talkoista ampuu kuitenkin pahasti ohi. Minussa, nuoressa lisääntymisikäisessä naisessa, puhe synnytystalkoista saa lähinnä veren kiehahtamaan.

Poliitikot tappavat suomalaiset sukupuuttoon!

Suomen väestönkehitystä tarkastaltaessa 2. maailmansodan jälkeen huomataan ns. suuret ikäluokat vuosina 1945-1950, jolloin syntyvien lasten määrän vuodessa oli noin 100000 lapsen paikkeilla. Toinen merkittävä piste väestönkehityksessä on 1960-luvulla, jolloin syntyvyys laski alle 80000 vauvan. Vuosina 1972 ja 1973 pudottiin alle 60000 syntyneen lapsen lukemaan, kunnes 1980-luvun vaihdetta lähestyessä oltiin taas yli 60000 lapsen syntyvyysluvuissa.

Laskeva syntyvyyden trendi tappaa suomalaiset sukupuuttoon!

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä